Afrikan kuningatar: Aurinkoa ja mausteita

Aina välillä iskee ikävä Afrikan mantereelle, lähinnä Tansaniaan. Voi että miten olisikaan näin synkkänä talvipäivänä ihana olla siellä kuumuudessa. Oliko se aina niin kivaa ja lämmintä vai kuultaako aika muistot? Kyllä monesti mietin kotiamme siellä, maisemia Intian valtameren äärellä ja tuoksuja. Voisin kyllä lähteä sinne takaisin. Niin, koskakohan? Olisihan se lapsillekin ihana päästä verestämään muistoja, mitä kaikkea he aikuisena enää sieltä muistavatkaan vai muistavatko mitään? Toivottavasti muistavat.

Kotimme oli kiva, pihalla oli paljon lemmikkejä, ihania ystäviä, jotka ovat nyt jo taas levinneet eripuolille maailmaa. Ajatuksissa on aina ihana kuitenkin palata sinne, ehkä joskus oikeastikin.

Rakastamani sansibarin-maustetee loppui minulta toissapäivänä ja silloin taas mietin, että olisipas ihana mennä Tansaniaan. Joka kerta kun ompelen ja käytän sieltä hankkimiani ompelutarvikkeita, mietin samaa... Monet asuntomme huonekalut muistuttavat myös joka päivä tuosta ihanasta maasta ja ajasta siellä. Toki eihän kaikki siellä ollessa aina näin ruusuista ollut, mutta aika kuultaa ihanasti muistot. Aina en ajattele niitä sähkökatkoksia, puutteita kodissa, liikenneruuhkia ja sitä likaa jota kaduinvarsilla oli. Yksi ilta juttelimmekin kuinka helppoa elämä siellä tavallaan oli. Toki onhan se erilaista, eikä kauppaan voi vaan kävellä ja kuvitella saavansa kaikkea, ei todellakaan... Lisäksi yksin en juuri uskaltanut maaseudulle autolla lähteä, toisin kuin nyt voin ajaa minne vaan autolla ilman suurempia murheita tai mietteitä siitä että entäs jos auto menee rikki, rengas hajoaa tai joudun kolariin.

Tässä oli nyt tällainen afrikkakaipuu kaiken ompelun keskelle. Olkoon tämä nyt sitten sitä sisustusosiota :)