lauantai 29. syyskuuta 2012

Nukenvaatetehdas

Päätin ruveta ompelemaan urakalla nukenvaatteita. Nyt on seitsemän mekon kankaat leikattu. Oikeastaan kaksi on jo täysin valmiina ja 4 muuta odottaa enää tarroja olkaimille. Koska saumuri on huollossa, valitsin mallin jossa pärjää vain ompelukoneella. Malli on mekkotehtaasta ja kankaat aika monin osin marimekkoa, mutta mukana myös hieman batiikkia ja muuta.

Nukelle iloinentakki.

Malli on essumekko.

Kelpaa myös kääntömekkona!

torstai 27. syyskuuta 2012

Musta-valkoista

Vaikka saumuri on huollossa, niin tässä yksi tuotos. Tosin olin sen jo tehnyt ennen koneen huoltoon menoa :) Siis samoja myssyjä kuin aiemminkin, mutta nyt kahta kuosia yhdistettynä. Kankaat yllättäen marimekkoa... Tämä pipo lähtee pian kyllä postin kautta pienelle tytölle.
Palloa ja raitaa. Mustaa ja valkoista.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Eroahdistus

Vein saumurini lauantaina liikkeeseen korjattavaksi. Ensin vein koneen tosiaan näytille kun viime viikolla kerroin myyjälle ettei peitetikkini ole oikein kunnollinen ja hyppytikkejä tulee kamalasti. No siellähän löytyi joku juttu, jota kaupan vastaava kone ei tehnyt. Kone jäi siis huoltojonoon saman tien. Nyt sitten jännityksellä odotan kuinka paljon mahtaa olla korjauskulut. Onneksi lupasivat soittaa arvion ennen korjausta.

Mutta minulla on kamala eroahdistus koneesta, varsinkin kun olen tilannut uusia kankaita joita haluaisin heti päästä ompelemaan. Lisäksi lapseni tilasi itselleen uuden urheiluasun, joka pitäisi olla valmiina 10 päivän päästä... Katsellaan ja odotellaan. Onneksi ompelukone on kotona, mutta saa nähdä tuleeko sillä yksistään tehtyä mitään?

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Naamiaisasua

Nyt olis aika alkaa suunnitella naamiaisasuja, sillä kuukauden päästä on halloween koulussa. Tein pari vuotta sitten neidille prinsessa-asun, johon hän sai valita koristeet. Itse kangaskin on kiiltävää, joten oli aika "bling-bling" lopputulos. Tosin kai prinsessa-asu saakin sitä olla. 


Viime syksynä esikoulussa naamiaisasu sai olla päällä koko viikon, joten mikäs siinä oli juhliessa. Tosin ekan päivän jälkeen neiti valitti että puku on pieni. No kai se voi vuodessa helposti jäädä pieneksi, vaikka pukua oli kotona kokeiltu juuri ennen halloween-viikkoa. Pakkohan se oli sitten nopeasti uusi puku väsätä. Tein sitten helpolla uuden asun mitään enempää kysymättä. Käteeni osui vaaleanpunaista kangasta ja päätin tehdä mansikan. Tässä nopean ompelun lopputulos, johon on silitetty erilaisia kukka-aiheisia silityskuvia. Noh, nopeaan toteutukseen ihan kelpo juttu, ajan kanssa tehtynä olisin suunnitellut enemmän ja paremmin.


Täksi vuodeksi tilauksessa olisi merenneitoasu. Saapi nähdä mitä siitä tulee. Nyt on meinaan ompelurintamalla hiljaista, sillä saumurini lähti eilen huoltoon, joka kuulemma jestää ainakin 10 päivää... Mitenköhän selviän ilman?

perjantai 21. syyskuuta 2012

Päivä lyhenee

Huomenna on taas se vuoden käännöskohta, kun päivä alkaa lyhentyä. Tavallaan kivaa, sillä syksyllä on ihana poltella kynttilöitä kun illat pimenee. Se mikä on vaikeinta, on aamuheräämiset. Tätä vaikeutta ei päiväntasaajan seuduilla ollut, sillä päivä ja yö ovat aina melkein yhtäpitkiä.

Kotona meillä on tähtitaivas ympärivuotisesti käytössä. Alla oleva lamppu on laitettu kattovaloksi vierashuoneeseen. Valoahan se ei anna, mutta tunnelmaa sitäkin enemmän. Pimeissä illoissa se on kyllä ihana, joten tervetuloa syysillat.

Tähtiä taivaalla.

torstai 20. syyskuuta 2012

Kaiku

Metsä kaikuu, siitäköhän tämänkin kankaan nimi? Tämän marimekon kaiku-kankaan ostin kotimme oviaukkoon. Meillä oli tarve "sulkea" yksi oviaukko ja teimme sen kankaalla. Toisellakin puolella on marimekkoa, mutta nyt esittelen tämän suomimaiseman.

Kaikua seinällä tai siis oviaukossa.

Kangas on niin, että kun astuu asuntoomme sisälle, niin sen näkee eteisen käytävän päässä. Joka kerta sitä katsellessa tulen hyvälle tuulelle. Kun aikanaan muutamme tästä pois, niin minulla on kankaalle jo uusi paikkakin...

Harmittaa etten olle saanut hankittua kaiku-mukeja. Pitää pitää silmät auki vaikka huuto.netissä, jos sieltä löytyisi.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Mekkoja... marimekkoja

Metrejä, metrejä ja metrejä marimekolta ostettuja kankaita. Suosin lähinnä Marimekon tehtaanmyymälää Helsingin Roihuvuoressa. Sieltä saa kankaita usein edullisemmin, joskus ne ovat II tai III-laatua, mutta meillä ne on kyllä menneet käytössä vallan mainiosti vaikka usein saatan kranttu ollakin värivikojen suhteen...

Esittelen tässä tyttärelleni tekemiä mekkoja, osa niistä on tehty ns. perinteisistä marimekon kankaista ja osa on sellaisia ettei niitä kysymättä tietäisi marimekoksi. Kaikkia on käytetty ja kun ovat jääneet pieniksi, niin osan olen myynytkin huuto.netissä. Mielestäni ompelujälki on sellainen, että kehtaa myydä. Olen tarkka ompelija ja haluan että saumat ovat nurjaltakin puolelta ojennuksessa ja jos ei ole, niin minua häiritsee se... Tässä asiassa olen aika tarkka, vaikka joku muu asia ei olisikaan niin viimeisen päälle (kuten vaikka kodin järjestäminen).

Ensimmäiseksi esittelyyn pallomekko ja bolero. Tämä on ollut sekä oma että tyttäreni lemppari. Kangas on ollut tilkkusäkkien aarteita ja kun isoja paloja ei ollut tarpeeksi, tein saumoja ja lopputulos olikin mielestäni kiva. Tässä ei ihan koko mekko näy, mutta se on spagettiolkainen hellemekko ja päällä on siis lyhythihainen bolero. Valkoinen nauha on valmiiksi ostettua trikoista vinonauhaa. Harmi ettei enää mahdu päälle, säästössä tämä kuitenkin vielä on.
Spagettiolkaiminen pallomekko
ja bolero.

Ja sitten otetaan seuraavaksi käsittelyyn omput. Tässä hameessa on yhdistetty sekä paksumpaa kangasta, että ihan ohutta. Helma on kaksinkertainen ja vain yläosassa siis paksumpaa. Tässä mekossa en ollut tyytyväinen tekemääni helman päärmeeseen, kangas oli haastavan ohutta. En jaksanut enää purkaa ja tehdä uudelleen, ensi kerralla teen erilailla. Molempia kankaita on varastossa joten isompaa kokoa voin jatkossa tehdä. Väri on mielestäni hauska!
Omppuhame oranssin tereen kanssa.

Otetaan tähän väliin pieni mekkokavalkadi. Tässä on siis yhtenä mennona myös tuo yllä esitelty omppu. Sen lisäksi siinä on pallomekko pienillä röyhelöhihoilla. Raidallinen mekko, johon oli silitetty eteen kuva ja takana oli nappilista. Edessä yksi hauska unikkosuosikki eli miniunikkopaloista tehty hame, jossa toisessa sivussa sininen ja toisessa pinkki miniunikkoraita ja rusettu. Onhan näitä tullut näköjään tehtyä. Tähän aikaan asuimmekin maisemissa, jossa oli kesä ympäri vuoden, siksi näitä tuli jatkuvasti käytettyä.
Mekkokokoelma: raitaa, palloa, unikkoa ja omppua.

Sitten tulee se perinteinen eli iloinen takki. Tämä on kyllä aikalailla kopio alkuperäisestä, mutta siis omatekemä. En ole löytänyt tätä pohjakangasta kuin KERRAN ja onneksi ostin sitä kolmea väriä kerrallaan. Nyt en muista edes kuosin nimeä. Ihan ensimmäinen mekko oli sininen, silloin tyttöni oli vuoden vanha, tämä on sitten seuraava koko ja väri ruskea. Musta on vielä tekemättä, taitaa olla siis yksi niistä asioista jotka ovat seuraavana listalla. Tässä kuvassa on hieman ryppyinen, mutta idean siitä saa miltä näyttää. Tämän toteutuksesta annoin itselleni kyllä kiitettävän arvosanan, tykkäsin kyllä tehdä ja kauniilta näytti lapsen päälläkin. Tämän olen omppumekon lisäksi myynyt eteenpäin.
Iloinen takki.

Ja sitten juhlamekko. Tämä on niitä kankaita, joista ei heti tietäisi että on marimekkoa. Ai että on kyllä hieno ja tämän säästänkin. Molemmat kankaat ovat ihanan ohuita, kuten kuvasta näkee. Tämä oli meillä lähinnä juhlamekkona ja olikin tehty veljen 1-vuotissynttäreille. Kyllä kelpas juhlia prinsessana :)
Juhlamekko. Muistaakseni koossa 86cm.

Ja viimeisenä trikoinen miniunikko-oranssi mekko. Tämäkään kuva ei ole ihan edustavin, mutta siinä näkee kuinka olen yhdistänyt unikkoa ja yksiväristä trikoota. Tämä oli sellainen mekko, joka tuli tehtyä pikapikaa. Lapseni osaa kyllä valita kankaita ja sanoa että äiti tee minulla tuosta sitä ja tätä. Tämä mekko tuli tehtyä juuri sellaisessa tilanteessa kun neiti sitä pyysi ja olimme pian lähdössä kylään. Ja sinnehän se piti saada valmiiksi :)
Trikoomekko miniunikko. Koko noin 90cm.
Kuvassa luvattoman ryppyinen kun on
pieneksi jäänyt ja kaapista kaivettu
vain kuvaa varten.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Dino

Poikani piirsi dinosauruksen jonka haluaa. Sisko oli toki hieman apuna, mutta tällaisen luonnoksen kanssa aloin tehdä viime keväänä pehmolelua. Kankaana mikäs muukaan kuin marimekon pirput parput. Dinon harjat ovat fleeceä ja silminä ovat napit.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Maripaitoja

Marimekon tilkkuja ja kankaita on talossa niin paljon että saisin vaikka mitä aikaan. Tähän laitan alle ensin vanhoja luomuksiani ja sitten seuraa toivottavasti pian uutta. Pelkkiä tavallisia paitoja on tullut tehtyä, nyt ajattelin yhdistellä erilaisia kankaita keskenään, vaikka onhan perinteisetkin ihan mukavia.

Joihinkin paitoihin olen brodeerannut (kuten
taaimmaisessa pallopaidassa kirjain P rinnuksessa)
ja toisiin olen silittänyt valmiin kuvion
kuten Hello Kitty ja alla seuraavassa kuvassa kirahvi.






tiistai 11. syyskuuta 2012

Pipoja

Innostuin tekemään yhdestä piposta kaavat ja hurautella muutaman pipon kokeeksi onko marimekon kangas niissä toimiva. Ainakin meidän muksun päässä oli sopiva, joten miksi ei siis ommella heti enemmän pienistä paloista.

Raitaa ja palloa (tietenkin marimekkoa). Jos haluaa, tuohon eteen voisi kirjailla jotain kivaa, laittaa silitettävän merkin tai vaikkapa napin. Toistaiseksi näissä ei ole kuitenkaan mitään.

Nauhat tein samasta trikoosta ja pipon kulmiin kehittelin erilaisia solmuja ja lenkkejä. Näissä kaikissa kolmessa siis eri versiot kuten kuvasta näkyy.

Mallipipo, josta muokkasin kaavat.



sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Afrikan eläimiä

Voi että miten Afrikan luonto voikaan olla kaunis. Saati kaikki siellä olevat eläimet. Olen aina nauttinut safareista. Ensimmäinen safarini oli Tansaniassa 2001 Serengetissä: ihania leijonia, lintuja, norsuja, kirahveja, virtahepoja... Kaikkea, joka oli todella eksoottista silloin opiskelijalle. Sen jälkeen safareita on tullut muissakin maissa. Erilaisia paikkoja, ihania eläimiä ja upeuta kokemuksia myös lasten kanssa. Muistavatkohan he niitä aikuisena?

Safarieläimet kiinnostavat sekä luonnossa, että tietenkin kankaissa. Mitä kaikkea meillä niistä onkaan: Tässä alla hieman kuvakavalkadia eläimistä:
Aluksi pinnasänkyyn tekemät vuodevaatteet. Kyseessa tietenkin marimekkoa, jonka jo esikoiselleni ostin... Ei tullut hänelle siitä mitään, mutta pitää myöntää että nykyisen pinnasängyn väri on aivan nappi näihin vuodevaatteisiin. Vai pitäisikö sanoa päinvastoin.

Lakanassa näkyy kirahvit ja norsu, reunalla on lintu,
josta tein "tyynyn" vauvalle. Sisään laitoin vanulevyä.
Pussilakanan tein sekä marimekon kankaasta,
että valkoisesta lakanakankaasta.
Siihen aplikoin yhden kirahveista.
Lisää kirahveja. Tässä tinga-tinga-tyylistä taidetta lastenhuoneen seinältä. Kuvassa kirahvitaulu! Ihana piirustus ja samaan satsiin on myös leopardi, siitä tosin nyt ei kuvaa. 

Tinga-tinga taidetta.
Varokaa, tiellä kirahveja.


Kirahvin jälkeen voimme ottaa käsittelyyn norsun. Tässä alla batiikkikangas, jossa on norsuja sekä tietenkin aidot norsut. Aivan ihanat: äiti ja poikanen. Voiko suloisempaa olla?

Batiikkia, ruskea pohja jossa limenvihreät norsut.
Meillä tästä kankaasta sisustustyyny.

Tembo na watoto!

Seuraavaksi sitten muita elukoita. Kilpikonna eli swahiliksi kobe. Tämä tyynynpäällinen on Sansibarin saarelta peräisin ja se on tuotu lapsille tuliaiseksi. Kyseessä paikallista aplikointia, joka on tehty täysin käsin! Kerrassaan hieno.

Tyynynpäällinen, KOBE!

Seiniämme koristaa erilaisia kankaita. Tässä alla yksi niistä. Vaikka onkin marimekon kuosia tämäkin, niin sillä on erilainen historia. Olemme saaneet sen nimittäin Afrikan mantereella, emmekä suinkaa ole ostaneet sitä liikkestä Suomessa. Kangas oli teetetty tauluksi, afrikkalaiseen tapaan... Eli ei oltu pingoitettu raameihin, vaan oli liimattu kahteen puuhun. Itse hieman sitä tuunailin paremmaksi ja kelpaakin tuollaisenaan kyllä seinällemme. Perinteisesti se on ollut portaikossa, kuten tässäkin kodissa. Saa nähdä minne se seuraavassa kodissa asettuu, sillä siellä meillä ei olekaan portaita...

Seinävaate. 
Loppuun Afrikan kuninkaalliset, eikö?!

perjantai 7. syyskuuta 2012

Kanga

Kanga tai khanga on noin 1 x 1,5 metrin kokoinen kangas, jota etenkin itäisessä-Afrikassa käytetään vaatteena. Yleensä tuo kangas kietaistaan ympärille kuten hame, toisinaan siitä ommellaan vaatteita. Kanga toimii myös kantoliinana, hartiavaatteena tai vaikka päähineenä. Kanga ja kitenge ovat samantyylisiä käyttötarkoituksiltaan, kangassa tosin on usein "raamit" ja jokin mietelause swahiliksi.


musta-sini-valkoinen on kanga
ja alla keltaisilla kuvioilla oleva kitenge

Kangat myydään aina pareittain eli saa kaksi "raamitettua" kangaspalaa. Kitengejä ostetaan puolestaan metreissä, erilaisissa pätkissä alkaen noin kahdesta metristä. Sekä kangoja että kitengejä minulla on valtavasti varastossa ja täytyy myöntää että paljon niistä olen ommellutkin.  Tässä joitain luomuksia niistä.

Ylinnä näkyy se, miten kangat ovat pareittain ja miltä pala näyttää raameineen. Niitä "raameja" tai reunoja onkin kiva käyttää erilaisissa yksityiskohdissa. Tässä mekossa tein eteen ja vyötärölle kaistaleet. Lopputuloskin miellytti. Mekon kaava oli suuresta käsityöstä.




Tyttäreni tykkää myös mekoista ja "kaavuista" joita usein iltaisin käytti kylpytakin asemesta. Tässä jokunen malli niistä. Mekko on tehty kangasta ja siinäkin käytetty kangan reunoja sekä yläosaan, että helmaan. Kaapu on puollestaan kitengeä, josta maksoin ylihintaa, mutta etana-kuosi oli mielestäni sen arvoinen. Sitä kangasta on vieläkin tallella, sillä en ole raaskinut ommella vielä muuta.


torstai 6. syyskuuta 2012

Iloisia värejä

Rakastan värejä. Kirjavia, raikkaita, kuin nameja. Taidan tykätä nameistakin, mutta ennen kaikkea ompelusta :) Otin kuvan ompelulaatikkoni langoista. Näistä voi tehdä vaikka mitä ihania brodeerauksia tai koristeompeleita muuten yksivärisiin kankaisiin. Mutta ainakaan Afrikan kanga ja kitenge-kankaat eivät ole yksivärisiä. Ne ovat kirjavia, ihanan värikkäitä. Niissä on rohkeasti yhdistetty eri värejä, ehkä jopa sellaisia joita itse ei olisi ajatellut yhdistää. Myös erilaiset helmikirjailut ovat värikkäitä, kuten näkyy.





tiistai 4. syyskuuta 2012

Kaavakirjoja

Minulla on muutamia kaavakirjoja ja muuten teen vaatteet joko omalla kaavalla tai sitten käsityölehdistä. Oma kaava on ollut aina aika suosittu, sillä silloin saa juuri sen mitä haluaa. Aiemmin mainitsin jo mekkotehtaan, joka on tämän kesän suosikki! Sen lisäksi tässä muutama muu suosikki.


Kuvassa ovat nämä kirjat: 
-surrur tee oma marimekkosi (Mari Savio ja Kati Rapia) WSOY
-ompele kaunista lapselle (Emma Hardy) Mäkelä
-nuken omat vaatteet (Anne Grethe Gaaserud) Tammi

Tässä alla muutamia tekeleitäni näistä kirjoista:
Baby Bornin farkkuasu, jossa on tehtynä takki ja housut nuken omat vaatteet kirjasta. Tässä kuva takkimallista ja siitä millaisen luonnoksen minä tein. Takki sai selkään vielä hennon brodeerauksen kukan ja perhosen muodossa.



Hihoista tuli liian pitkät, vaikka kaavoista tein. Muuten olen tyytyväinen.

Samasta kirjasta on myös tämä juhla-asu. Kirjassahan asu näyttää arkiselta "puutarha-asulta", mutta kun kankaaksi valitsi kiiltävämmän ja ompeli eteen helmiä ja paljetteja, lopputulos on aika juhlava. Ompelin myös kiiltävällä langalla koristeompeleita mekkoon. Ja ei kun vaan baby Born juhliin!


Malli...

...ja lopputulos.
Takana näkyy muuten tekemäni tilkkupeitto parisänkyyn.
Kaikki kankaat siinä tietenkin marimekkoa.

Ompele lapselle kaunista -kirjasta ompelin nämä pellavahousut hieman kaavaa muunnellen. Tein lahkeet kuminauhalla pussihousuiksi ja lopputulos on ihan kiva. Taskujen reunaan tein sydänommelta.




Surrur-kirjassa on paljon ihania juttuja. Tämä olisi haaveeni mitä alkaisin seuraavaksi työstää. Tai no seuraavaksi... Projekteja kun on monia samaan aikaan.


Tekisin tuollaisen pitkulaisen vonkaleen.